Vielä näin lähes kolmikymppisenäkin teen monia asioita elämässäni täysin spontaanisti. Niin myös tämän blogin.
Eilen joukukortteja katsellessani harmittelin, ettei edellisvuosien korteista ole enää mitään muistikuvaa. Päätin ruveta kuvaamaan tuotoksiani. Toivon, ettei tästä-kään yht´äkkisestä innostuksesta tule hävettävän lyhen aikaa kestävää hurahdusta...
Hassua luoda kädentaitohin keskittyvä blogi, koska en ole koskaan pitänyt itseäni kovin kummoisena kädentaitajana. Hauskaa toisaalta saada faktista näyttöä siitä, että vahvasta "en osaa" käsityksestä huolimatta olen aina innostunut puuhastelemaan käsillä kaikennäköistä ;D
Blogin nimessäkin esiintyvä sana "hurahdus" kuvaa minua ja persoonallisuuttani aika osuvasti. Innostun superhelposti, haalin vaikka ja mitä innostukseeni liittyvää, värkkään, teen hullun lailla, olen hurahtanut ja sitten innostus lopahtaa. Blogin nimen "Viivi" viittaa lapsuudesta asti lempinimenäni kulkeneeseen nimeen.
Tervetuloa seuraan. Toivottavasti tämä blogi on pysyvämpi kuin vain hurahdus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti