Converse-tyyliset tennarisukat

Olen aikaa sitten nähnyt näiden sukkien ohjeen Novitan sukkalehdessä, mutta ne ei säväyttänyt mua lainkaan. Googlen kuvahakua selatessani löysin kuitenkin kuvan, jossa sukkia oli tuunattu virkkaamalla pohjaan reunukset. Ne oli niin kivan näköiset, että lähdin innoissani yrittämään itsekin. Helppoa kuin heinänteko, kunnes oli aika tarttua virkkuukoukkuun ja virkata pohjaan reunukset. Pohjan reunukset aiheutti paljon päänvaivaa, enkä vieläkään ole varma, miten ne virkataan :) Yritys-erehdys-virkkaa-purkaa-virkkaa-purkaa-pyydä äiti apuun - metodia käyttäen lopputuloksena kivat ja taatusti pukinkonttiin päätyvät sukat.

Nämä miehelle tehdyt sukat ovat kudottu kaksinkertaisella langalla, jolloin niistä tuli paksummat (ja lämpimämmät) + ne valmistui tavallista nopeammin ;) Silmukoita 10 per puikko, joustinneuletta varressa kaikilla puikoilla muutaman kerroksen verran, tämän jälkeen sukan varren takaosassa jatkettu joustinneuleella ja etuosa tehty sileänä neuleena.

Sukkien nauhat ovat mm. vauvojen kypärämyssyistä tutut "solmiamisnauhat", jotka tein neulomalla seuraavan ohjeen mukaan:
Luo 3 s sukkapuikoille ja neulo 3 s oikein. *Älä käännä työtä, vaan siirrä s:t sekä lanka sukkapuikon toiseen päähän ja neulo jälleen 3 s o*, toista *–* kunnes tuppilon pituus on n. 107 cm, päätä s:t. Tee toinen samanlainen nauha ja kiinnitä ne sukkiin.

angry birds-sukat ja muita aatoksia

Meillä kaikilla on kykyä olla luovia! Kokeilin omia rajojani duunaamalla 4v kummipojalle Angry Birds sukat

Mä haluan neuloa, luoda, tehdä, tuntea valmiista töistä syntyvää riemua. Just nyt mulla on sellainen fiilis, että voisin erakoitua hetkeksi jonnekin kauemmas, jossa voisin vain keskittyä kokeilemaan kaikenlaisia uusia kädentaitoja ja kokea sitä riemua, kun näistä mun käsistä syntyy kaikkea sellaista mitä en olisi ikinä uskonut saavani aikaiseksi.

Täällä arjen keskellä neulon kaikkina niinä hetkinä, kun olen kotosalla tai kun kehtaan kaivaa kutimet esiin. Olen töissä lastensuojelulaitoksessa, jossa toimin ohjaajana osana kahdeksanhenkistä tiimiä. Tällä hetkellä meidän tiimissä kaikki neulovat. Siis ihan kaikki. Meillä on kutimet esillä lähes poikkeuksetta jokaisessa tiimipalaverissa tai kehittämispäivässä. Kutimet tuovat syvyyttä ajattelulle. Siinä missä aiemmin piirtää tuhrustin pitkissä palavereissa, nyt neulon. Tarvitsen jotakin puuhaa ajatusten kirkastamiseksi. Olen niin onnekas, kun meillä on sellainen työ, jossa tälläinen käsillä duunaaminen on ihan ok!

Kaikki meidän tiimissä työskentelevät ja siihen vuosien varrella mukaan tulleet tai meidän osastolla muuten vaan pyörivät ovat pikkuhiljaa intoutuneet kaikki neulomaan. Osalla on saattanut olla vuosien, jopa kymmenien vuosien, taukoja puikkojen heiluttamisesta. Meidän tiimistä on aina löytynyt joku, jolla on ollut hetki aikaa palauttaa mieliin neulomisen saloja silmukoiden luomisesta vahvennettuun kantapäähän ja kiilakavennuksiin. Joskus vitsailemme, että työhaastattelussa hakijan sopivuus pitäisi testata antamalla puikot ja lankaa käteen. Eikä jutun juju ole siinä, että tarvitsisi osata, vaan siinä, että onko halua oppia!

Voihan villasukka

Linkitin eilen illalla Facebookissa kehnolla kännykameralla otetun kuvan parista neulotusta tekeleestäni. Yllätyin ja hämmennyin, kun huomasin, että Facebookissa kaverilistallani olevat ihanat ihmiset peukuttivat kuvalleni ja laittoivat aivan äärettömän kannustavia ja postiivisia kommentteja neulomuksistani. Linkittämässäni kuvassa oli mm. Novitan sivuilta jo n. vuosi sitten bongatut apina-sukat, jotka ovat minusta aivan ihanat!

Anyway, jo tarpeeksi häkeltyneenä kaikista positiivisista huomioista olin tipahtaa persiilleni, kun  kommenteissa rupesi tulemaan pyyntöjä, että tekisin tilaustyönä näitä sukkia. Tilauspyyntöjä ei tullut yhtä eikä kahta, vaan s-e-i-t-s-e-m-ä-n. Oh my God. Varovaisen innostuneena päätin ottaa ainakin yhden tilauksen vastaan. Sain kunnian tehdä vanhan opiskelukaverini tytölle apinasukat kokoa 25-26. Väritoiveena oli valkoisen, pinkin tai punaisen ja harmaan kombo. Ensimmäinen sukka on jo valmiina :)

Tuunasin Novitan ohjetta pienentämällä silmukkamäärää. Tässä työssä ohjeesta poiketen varressa 12 silmukkaa per puikko. Apinakuvioita tulee neljän sijaan kolme ja varresta paljon sirompi ja minun silmääni miellyttävämpi, kun kyseessä on pikkuinen tyttö.

Luo luo silmua, hulmua, naava kutsuu...

Kuten viimeksi lupasin, tässä tekemäni kolmiokaulahuivi. Tai oikeastaan toinen sellainen. Ensimmäinen versio keikkuu edelleen pyöröpuikoilla, enkä taida edes yrittää saada sitä valmiiksi. Lanka liian ohutta, eikä värikään enää miellytä.

Ohjeena tämän tekemisessä käytin Novitan mallia. Ohje on oikeastaan hartiahuiviksi, mutta aion ehdottomasti käyttää omaa versiota kaulahuivina.

Käyttämäni Novitan Naava (20% alpakkaa, 20% villaa, 60% akryylia) toimi tässä tosi hyvin paitsi langan paksuuden niin myös sen pehmoisuuden vuoksi! Värinä beige (611). Ostin jo uutta lankaa samaa projektia varten, väri vain vaihtuu tummempaan rusehtavaan sävyyn...

Virkattu tiskirätti bambulangasta

Pidän itseäni maailman huonoimpana ideoiden keksijänä ja olen aika pitkälti sitä ihmistyyppiä, joka matkii muiden luovempien ihmisten tekeleitä. Niinhän tässä-kin projektissa kävi, kun näin duunissa ihanan ystäväni tekemän todella upean eko-tiskirätin. Muilta varastattu idea yhdistettynä kukkaron kannalta surullisen hupaisaan Lankamaailmaan tuotti tulosta myös tällä rintamalla. Matkaan tarttui kaiken muun lisäksi kaksi bambulankarullaa ja virkkuukoukku sekä diilin siitä, että mut opetetaan virkkaamaan. Olen aidosti aivan äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen saanut ystäväkseni (ja työkamuikseni) ihmisiä, jotka ovat paitsi aivan loistavia tyyppejä niin myös aina valmiina jakamaan ideoitaan ja opettamaan kädentaitoja!

Muutamat virkkaa, purkaa, virkkaa, kiroile, purkaa, virkkaa, tuskaile, virkkaa, purkaa - setin jälkeen tuloksena ei vain yksi vaan kaksi bambulangasta tehtyä tiskirättiä. Wuhuuuu! Tosin pieni sisäinen perfektionistiminä kolkuttaa sisäistä ääntään toteamalla, että palasinko takaisin ala-asteen käsityötunnille. Sen verran haparoivaa virkattu käsialani vielä on.. Olen kuitenkin äärimmäisen iloinen uudesta opitusta taidosta ja siitä että olen saanut kaksi kokonaista rättiä valmiiksi. Ohjetta en osaa jakaa, koska olen tehnyt työtä käskettyä, eikä mulla ole mitään käryä siitä minkälaisia silmukoita (sanotaanko virkkauksessa edes näin?!) olen näihin tehnyt.

Uutta projektia pukkaa jälleen... Nimittäin neulottu kolmiokaulahuivi, joka on ollut työnalla jo viikon. Toivottavasti pääsen kuvaamaan valmiin tekeleeni mahdollisimman pian.