Villasukista parvekepuutarhan hoitoon

Asun kerrostalossa, jonka lasitettu parveke toimii oman pienen pihan korvikkeena niin kauan, kunnes haaveeni omasta pihasta toteutuu. Olen asunut samassa talossa jo kohta 7 vuotta ja joka kevät olen tykännyt laittaa parvekkeelle kasvamaan milloin mitäkin. Tänä vuonna kevät on autuaan myöhässä, mutta mun mieleni ei!

Aloitin kevään istuttamalla basilikaa ruukkuun ja kappas, sehän elää ja voi hyvin edelleen! Jes! Kunhan ilmat lämpenevät, siirrän basilikan kokonaan ulos kasvamaan ja kukoistamaan

Apinasukat VOL 2

Ihastuin totaalisesti Novitan apinasukka-ohjeeseen. Nämä versiot ovat hieman pienemmälle kulkijalle, mutta varsi on kuitenkin tehty ohjetta noudattaen 16 silmukkaa per puikko systeemillä. Tein hieman pidemmän kavennetun resorin varren ja kantapään väliin, jotta sukat pysyvät paremmin jalassa.

Yllä olevan ruutupiirroksen mukaan apinasukat ovat helppo toteuttaa. Rohkeasti vain kokeilemaan ja yhdistelemään värejä, joita näin keväällä tekee jo kovasti mieli käyttää ;-)

Apinasukat

No jopas jotakin tuumasin, kun sain valmiiksi ekat lasten villasukat! Novitan Apinasukat on todennäköisesti seuraavaksi kasapäin tehtailtava sukkamalli.. tai sitten siirryn näiden innoittamana vieläkin haastavampiin kirjoneulemalleihin!

Ohjeen sukkiin löysin täältä. Homma olikin aika helppo, piti vain jaksaa seurata ohjeen kerroksia.

Lopputulos melko kelpo ja sukatkin löysivät omistajan 5-vuotiaan veljenpoikani jalasta :-) Sen verran kivat näistä tuli, että uudet sukat ovat jo tekeillä.. hieman eri väreillä ja omalla tuunauksella...

DIY ja häät

Kuulun siihen joukkoon, joka pitää esteettisyyttä tärkeänä osana yleistä viihtymistä. Vaikka minulle ei luonnostaan olekaan suotu silmää asioiden yhdistämiselle, olen siltikin asiasta melkolailla kiinnostunut.

Viime kesän morsiamena sain toteuttaa omia ideoitani läjäpäin häiden suunnittelun muodossa. Häät olivat morsiamen (..vähän myös sulhasen) näköiset. Häissämme päävärinä ollut valkoinen toistuu vaaleanpunaisen tehostaen ja raikastaen koristelua. Blogin otsikon taustalla näkyvä karkkibuffetti on yksi häissämme näkynyt osa, jossa mulla oli ajatus ja näpit pelissä.

Näissä käsillätekemisjutuissa toistuu aina sama juttu. Pää pursuaa ideoita, mutta ne on vaikea saada toteutetuksi. Onneksi näissä bileissä oli mun ajatuksia toteuttamassa myös joukko läheisiä, joista jokainen toi oman ideansa kehiin ja lopputulos oli perfect. Kuvista saa vähän osviittaa ja ajatusta siitä mistä puhun...

Harmi, että kuvasta ei näy kertakäyttökameran alla olevia sydämiä. Sydämet olivat ikeasta ostettuja kuvanpidikkeitä, joiden sisään leikkasin värimaailmaan sopivista kuviopapereista sydämen ja tulostin valkoiselle paperille värssykehotuksen "kuvaa sitä taikka tätä, älä käyttämättä jätä"

Kukkakimput pöydissä saivat olla yksinkertaiset

Valkoisen pöytäliinan päälle laitoin valkoista kuitusilkkiä kaitaliinaksi. Kaitaliinan päälle ripoteltiin timantteja ja muutamia suklaasydämiä.

Häidemme isompana teemana toistui siluetit, jotka näkyivät myös hääautomme takalasissa. Siluetit tulostettiin ja leikattiin ääriviivoja pitkin, jonka jälkeen kiinnitettiin decoupage mentelemän avulla isoon sydämeen. Auton takana heiluvat koripallokengät antavat osviittaa hääparin yhteisestä harrastuksesta

Big Shot - leikkuri

Syksyn aikana olen hakenut oppia kädentaitokursseilta korttien värkkäämiseen. Tykkään kovastikin tehdä kortteja ja kaikenlaista muutakin kädentaitoja vaativia puuhia. Ideat mulla on vaan aina ihan hukassa. Onneksi netistä löytyy kaikennäköisiä malleja, joista omaa inspiraatiota voi hakea.

Big Shot - leikkuri on oivallinen keksintö. Lapsista vanhuksiin ja aloittaelijasta taitajaan - kaikille jotakin! Sinellin asiakkaille tutussa Pämpän puuhablogissa esitellään BigShot-kuvioleikkurian ominaisuuksia tarkemmin http://pamppa.blogspot.fi/2008/06/bigshot-kuvioleikkuri.html

Olen itse leikellyt leikkurilla ainoastaan paperia. Sen läpi pystyy kuulemma rullailemaan kaikkea, mitä sakset pystyvät leikkaamaan. Tätä ideaahan voisi jalostaa vaikkapa mihin! Harmi vain, että leikkuri on vielä toistaiseksi ainakin melko kallis investointi, eikä terätkään ole halvimmasta päästä. Toki tässäkin voisin varastaa työpaikalta kuulemani idean, jossa kaveriporukka oli ostanut kimpassa leikkurin, jota sitten tarpeen mukaan kierrätetään kaikilla sen ostoon osallistuneille. Nerokasta ;D

Korttiaskartelijana olen vielä aikalailla lasten kengissä. Tässä kuitenkin muutamia kuvia aikaansaannoksistani...

Kuvat ovat väärinpäin - I´m sorry! Huomasin sen ladatessani kuvia, en vain taida enää jaksaa lähteä niitä kääntämään. Ensi kerralla sitten!

Tämän kortin ajattelin antaa tänään 90v juhlia viettävälle Ukille! Tummat sävyt yhdistettynä kirkkaisiin kontrasteihin on aina ollut mun juttu niin pukeutumisessa kuin askartelussakin. Samoin narut, nauhat ja rusetit sekä suuret, selkeät linjat.

Tästä tuli mun lemppari. Linnut oksalla on kiva idea, jota voi käyttää monien eri juhlien kortteina!

Piirakkasukat

Kokeilunhaluisena ja ehkä myös muutaman ystävän kannustamana lähdin tekemään uutta aluevaltausta sukkien kutomisen maailmassa. Vastattuani kaikkiin seuraaviin kysymyksiin kyllä (osaatko neuloa oikeaa, nurjaa, tehdä yliveto ja kaksi yhteen kavennuksen) uskalsin kokeilla muitakin kuin perussukkien neulomista.

Huovutetut lapaset

Tämän hetken intohimoni on huopuvat langat ja niistä neulotut lapaset. Näissä lapasissa olen käyttänyt Novitan huopaista sekä Novita Puro sarjan lankoja.

 Olen niitä värkkäillyt kevyesti lapanen per päivä tahtia. Lapasinnostukseni sai alkusa mummilta (<3) saaduista lankalahjotuksista, joiden seassa oli kaksi kerää lankaa, joiden vyötteessä luki niiden huopuvan 40 asteen konepesussa.

 Kokeilin uteliaisuuttani, olisiko ne käyttökelpoisia ja löysin googlettamalla nyt jo monesti käyttökelpoiseksi todetun ohjeen. Lapaset pitää muuten neuloa aika karun näköisiksi ja kokoisiksi, mutta konepesussa ne huopuvat mukavasti ja kauniin näköisiksi kutistuen noin 40% alkuperäisestä koosta. Kuvaavaa lapasten koosta ennen huovutusta oli työkaverini kommentti "kudoksä säärystimiä?" - kun viimeistelin lapasparia ennen koneeseen laittoa ;D Kannattaa muistaa laittaa pakastepussin palaset lapasten sisään ennen huovuttamista. Ilman tätä operatsuunia on vaarana, että lapaset huopuvat kiinni!

Erityisen hauskaa oli huomata, kuinka tämä innostus levisi työkavereillenikin. Meillä on töissä tapana neuloa esimerkiksi nuorten seurassa tv:tä katsellessa (tällöin kaikki heidän valitsemat ohjelmat tuntuvat ihan ok:lta, kun ei tarvitse ihan 100% keskittyä sen sisältöön). Puikot heiluvat usein myös työryhmän kehittämispäivillä, osastopalavereissa ja kaikissa muissakin tilaisuuksissa, missä vain kehtaa kaivaa kutimet esille. Asian vierestä voisin vielä mainita ohjaajien kädentaitoinnostuksen levinneen myös nuoriin, jotka ovat kutoneet tuubihuiveja ja virkanneet myssyjä.... Lastensuojelutyössä oheistoiminnalla on usein merkittävä rooli vuorovaikutuksen alkuunpanijana, varsinkin murrosikäisten kanssa, joita kohtaan työssäni päivittäin!